Varjovalmennus.fi

Tähän ketjuun kysymykset ym. liittyen Risto Koulun ja Heidi Lindforsin Velkavastuun toteuttaminen luottoyhteiskunnassa -kirjaan.

Olemme kaikki pelkkänä korvana täällä.

Ei ole vielä ainakaan mitään kysyttävää, mutta sallittakoon pieni fiilistely: tätä kirjaa on uskomattoman helppo ja miellyttävää lukea! Enpä olisi kyllä ikimaailmassa uskonut, että insolvenssioikeudesta (ja vielä pääsykoekirjassa) voi kirjoittaa näin kiinnostavasti ja vetävästi . Käsitteet on selitetty selkästi historiallista kontekstia unohtamatta, mikä tekee niiden muistamisestakin helpompaa.

Tosin voisin samalla haastaa kaikki lukijat etsimään, kuinka usein kirjoittajat käyttävät sanaa "monasti" ! Sitä nimittäin käytetään todella monesti, liki joka sivulla .

Yhdyn kyllä tuohon miellyttävään kirjoitusasuun. Odotin kirjan nimen perusteella todella kuivaa tekstiä. Olen päässyt vasta kirjan puoliväliin mutta tuosta alkupuolesta tuli mieleen, että olisiko esimerkiksi "Selitä insolvenssioikeuden kehitys Suomessa"-kaltainen kysymys mahdollinen koetärppi? Jonkinlainen laajojen linjojen hallintaa testaava tehtävä, kun tuo alkupuoliskon teksti soveltuisi sellaiseen niin hyvin?

Joku essee-tehtävä kirjan alkuosaa eli ns. yleistä osaa koskien on ihan mahdollinen. Vuonna 2013 kysyttiin insovenssipolitiikasta näin eli pienellä esseellä ja lyhyillä mielipidekirjoitusaineistoilla aihetta esitellen:

a) Määrittele insolvenssipolitiikka ja sen tavoitteet

b)Liitteenä on neljä otetta erilaisista insolvenssipoliittisista näkemyksistä koskien yksityishenkilön velkajärjestelyn ja yrittäjyyden välistä suhdetta. Arvioi valintakoekirjassa mainitun insolvenssipoliittisia valintoja koskevan jaottelun perusteella, mihin suuntaan järjestelyä tulisi liitteissä esitettyjen näkemysten mukaan kehittää.

titta kirjoitti:Joku essee-tehtävä kirjan alkuosaa eli ns. yleistä osaa koskien on ihan mahdollinen. Vuonna 2013 kysyttiin insovenssipolitiikasta näin eli pienellä esseellä ja lyhyillä mielipidekirjoitusaineistoilla aihetta esitellen:

a) Määrittele insolvenssipolitiikka ja sen tavoitteet

b)Liitteenä on neljä otetta erilaisista insolvenssipoliittisista näkemyksistä koskien yksityishenkilön velkajärjestelyn ja yrittäjyyden välistä suhdetta. Arvioi valintakoekirjassa mainitun insolvenssipoliittisia valintoja koskevan jaottelun perusteella, mihin suuntaan järjestelyä tulisi liitteissä esitettyjen näkemysten mukaan kehittää.

Ja heti meni sormi suuhun...

Mutta yhdyn kaikkiin muihin, tämä upea teos on aivan makoisaa ja ihanaa luettavaa.. etenkin verrattuna Kaiston Esineoikeuden alkeet -kirjaan. Naminami

Saneerausprosessin pakollisesta kuulemisesta:
"Tuomioistuin saa harkintansa mukaan kuulla muitakin kuin merkittäviksi luokiteltavia velkojia. Lainsäätäjä on katsonut yhteishakemukset niin perustelluiksi, että niissä muita velkojia ei ole lainkaan tarpeen kuulla (i.f.). "

Mitä i.f. tarkoittaa? Kiitti avusta

Mitä i.f. tarkoittaa?

Merkintä i.f., joka esiintyy sekä sivulla 132 että myös seuraavalla sivulla, eli s. 133 lakiviittauksen jälkeen, mahdollisesti tarkoittaa ipso facto-termiä, josta voi lukea lisää täältä: http://law.academic.ru/1904/ipso_facto

Eli ei aiheuta mitään mullistusta kyseisten lauseiden merkityssisältöön.

Moi,

Seuraa hieman valistusta.

On äärimmäisen hyödyllistä käydä katsomassa vanhoja pääsykoetehtäviä kunkin oikeudenalan tiimoilta. Tässä kootusti insolvenssioikeuden esiintymät valintakokeissa vuodesta 2004 eteenpäin. Maksukyvyttömyydestä on luettu kolmena vuonna ja kysymyksiä siitä on ollut yhteensä seitsemän kappaletta. Huomatkaa, että insolvenssi on taipunut tiedekunnan mielessä usein monivalinnaksi.

2004: Tehtävä 4 (velkajärjestely), tehtävä 5 (konkurssi&saneeraus). http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opis ... -suomi.pdf

2010: Tehtävä 6 (monivalinnassa myös insolvenssikysymyksiä), tehtävä 7 (ulosotto). http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opis ... 0-suom.pdf

2013: Tehtävä 3 (yleinen osa + aineisto), tehtävä 4 (monivalinta), tehtävä 6 (monivalinta). http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opis ... OE2013.pdf

Valintakokeita kannattaa muutenkin selailla, sillä ne auttavat hahmottamaan tiedekunnan sielunmaisemaa.

Voimia lukemiseen!

Kun täällä aiheessa on melko hiljaista, niin kysyn mielen päältä turhan kysymyksen. Sivulla 63 sanotaan, että "ennakkopäätöksiä eli oikeuslähteitä ovat vain KKO:n julkaistut ratkaisut; sekään ei julkaise kaikkia ratkaisujaan."

Onko tosiaan niin, että KKO ei julkaise kaikkia päätöksiään vaikka sen kotisivuilla ratkaistuilla tapauksilla on juokseva tapausnumero? Vai onko nämä vain niitä julkaistuja, jotka on numeroitu järjestykseen. Hämmentää vain, että mikä niiden ei-julkaistujen päätösten "numero" tai "tunnus" sitten on, jos ne on ratkaistu välissä?