Varjovalmennus.fi

Maanantain 4.4. kurssikerralla käytiin läpi vastaustekniikkaa, ja luentoslidet löytyvät seuraavan linkin takaa: PDF, 1/sivu
(edit 9.4.: päivämäärä korjattu).

Terve vaan, ensimmäinen viestini tällä foorumilla.

Kysymys mahdollisista väittämätehtävistä: Jos väite on sinänsä oikein, mutta kirjassa on mainittu siihen ehto tai lisäys, mikä on oikea vastaus?

Esim. olisivatko alla olevat väittämät oikein vai väärin (Kaiston Esineoikeuden perusteella)?

"Luovutusta rasittava virhe estää luovutuksen toteutumisen."

tai

"Luovutusta rasittava virheellisyys estää oikeusvaikutusten syntymisen."

millivilli kirjoitti:Terve vaan, ensimmäinen viestini tällä foorumilla.
Kysymys mahdollisista väittämätehtävistä: Jos väite on sinänsä oikein, mutta kirjassa on mainittu siihen ehto tai lisäys, mikä on oikea vastaus?
Esim. olisivatko alla olevat väittämät oikein vai väärin (Kaiston Esineoikeuden perusteella)?
"Luovutusta rasittava virhe estää luovutuksen toteutumisen."
tai
"Luovutusta rasittava virheellisyys estää oikeusvaikutusten syntymisen."

Se onko väittämätehtävä oikein vai väärin riippuu paitsi väitteestä myös tällaisen ehdon tai lisäyksen muodosta. Yleisellä tasollahan homma menee niin, että lauseesta “A jos B” ei voi päätellä mitään tilanteesta, jossa ei-B. Eli jos sanotaan esim. “panttioikeus on tehokas, jos on toteutettu traditio” tämä ei välttämättä tarkoita, että tradition puuttuessa panttioikeus ei olisi tehokas. Jos traditiota ei ole toteutettu panttioikeus voi olla tehoton tai tehokas. Onhan voitu tehdä esim. denuntiaatio. Jos taasen esitetään ehdollinen lause muotoa “A vain jos B”, tarkoittaa tämä samalla “jos ei-B niin ei myöskään A”. Eli jos sanotaan, että panttioikeus on tehokas vain, jos on tehty julkivarmistus, tarkoittaa tämä, että julkivarmistuksen puuttuessa panttioikeus ei ole tehokas. Jos taas sanotaan että “Kaikki A aiheuttavat B” yksikin tapaus, jossa A:sta ei seuraa B riittää tekemään väitteestä väärän.

Mitä tulee mainitsemaasi esimerkkiin "Luovutusta rasittava virheellisyys estää oikeusvaikutusten syntymisen.",voi se nähdäkseni olla Kaiston teoksen perusteella sekä oikein että väärin riippuen virheestä. Kappaleessa 4.3 Kaisto ensin käsittelee virhettä, joka ei saa aikaan omistusoikeuden siirtymistä, esimerkkinä suullisesti tehty kiinteistön kauppa. Tämän jälkeen todetaan, että on sellaisiakin luovutusta rasittavia virheitä, jotka eivät estä oikeusvaikutusten syntymistä. Tukea näyttäisi olevan sekä 'oikein' että 'väärin' kannalle. Jos pääsykokeeseen tulee tällaisia väittämiä joiden oikeellisuuteen on otettava kantaa malliin ''oikein vai väärin', ovat ne melkoisen todennäköisesti sillä tavalla muotoiltuja, että ne eivät voi kirjan pohjalta olla molempia, esim. 'Kaikki luovutusta rasittavat virheet estävät oikeusvaikutusten syntymisen' olisi selkeästi väärin.
'Luovutusta rasittava virheellisyys voi estää oikeusvaikutusten syntymisen' olisi oikein. Lisäksi voidaan kysyä vaikkapa sitä onko väittämä enemmän oikein tai väärin kuin joku/jotkut muut väittämät tai mahdollisesti yhtä oikein. Tällaiset tehtävät voivat olla hyvinkin hankalia. Pyrkimys monivalintatehtävissä lienee kuitenkin, että väittämä on sillä tavalla yksiselitteinen, että siihen on pääsykoekirjan tietojen pohjalta ainoastaan yksi oikea vastaus.

Tuli mieleen kysymys monivalintojen vastaustekniikasta, mikäli kohdassa voi olla useampi oikea vastaus.

Jos tehtävän ohjeistuksessa lukee, että oikeita vastauksia "voi olla useampi" tai "1-4" tms, mutta jo(i)ssakin tehtävän alakohdissa kysymys on muotoiltu "Mikä seuraavista on oikein?", niin ajaako tässä kohdassa tehtävän alakohdan "ohjeistus" tehtävän yleisluontoisen ohjeistuksen yli ja alakohdassa kuuluisi olla vain yksi oikea vastaus?

Lähinnä pohdin tilannetta, jossa tiedekunta vahingossa/ajattelemattomuuttaan laittaa alakohtaan, jossa on useampi oikea vastaus tuon "Mikä seuraavista on oikein?" muotoilun. Ainakin vuoden 2013 valintakokeen tällaisessa tehtävässä tiedekunta on käyttänyt läpi tehtävän (5) muotoilua "Mitkä" ja oikeita vastauksia on voinut olla vain yksi. Sinänsä ymmärtäisin tulkinnan, jonka mukaan tällaisessa kohdassa pitäisi olla vähintään useampi oikea vastaus, mutta "Mikä" -sana sen sijaan kuulostaa paljon ehdottomammalta ja kallistuisin vain yhden oikean vastauksen kannalle.

Hieman sekavasti esitetty kysymys, mutta periaatteessa lyhyesti kysyttynä: Ajaako monivalinnoissa alakohdan ohjeistus tehtävän yleisohjeistuksen yli? Toisaalta suurella todennäköisyydellä siitä tehtävästä on maalaisjärjellä pääteltävissä, mitä tiedekunta hakee, mutta kaikkea sitä tulee tämän luku-urakan aikana mietittyä.

Velallinen kirjoitti:Tuli mieleen kysymys monivalintojen vastaustekniikasta, mikäli kohdassa voi olla useampi oikea vastaus.

Jos tehtävän ohjeistuksessa lukee, että oikeita vastauksia "voi olla useampi" tai "1-4" tms, mutta jo(i)ssakin tehtävän alakohdissa kysymys on muotoiltu "Mikä seuraavista on oikein?", niin ajaako tässä kohdassa tehtävän alakohdan "ohjeistus" tehtävän yleisluontoisen ohjeistuksen yli ja alakohdassa kuuluisi olla vain yksi oikea vastaus?

Lähinnä pohdin tilannetta, jossa tiedekunta vahingossa/ajattelemattomuuttaan laittaa alakohtaan, jossa on useampi oikea vastaus tuon "Mikä seuraavista on oikein?" muotoilun. Ainakin vuoden 2013 valintakokeen tällaisessa tehtävässä tiedekunta on käyttänyt läpi tehtävän (5) muotoilua "Mitkä" ja oikeita vastauksia on voinut olla vain yksi. Sinänsä ymmärtäisin tulkinnan, jonka mukaan tällaisessa kohdassa pitäisi olla vähintään useampi oikea vastaus, mutta "Mikä" -sana sen sijaan kuulostaa paljon ehdottomammalta ja kallistuisin vain yhden oikean vastauksen kannalle.

Hieman sekavasti esitetty kysymys, mutta periaatteessa lyhyesti kysyttynä: Ajaako monivalinnoissa alakohdan ohjeistus tehtävän yleisohjeistuksen yli? Toisaalta suurella todennäköisyydellä siitä tehtävästä on maalaisjärjellä pääteltävissä, mitä tiedekunta hakee, mutta kaikkea sitä tulee tämän luku-urakan aikana mietittyä.

Maalaisjärki aina hyvä, jos sillä tosiaan voi päätellä tilanteessa kumpaa haetaan takaa. Itse puoltaisin sitä, että vastataan yleisen tehtävänannon mukaan, koska tiedekunnan tuskin on ollut tarkoitus sotkea tehtävään useampaa eri vastausskaalaa (yksi vastaus vs. useita siis). Tuossa olisi ainakin vahva paikka oikaisuvaatimukselle, jos tällaisesta sitten sakotettaisiin pisteitä.

Vielä kyssäri noihin aineistotehtäviin vastaamisesta: millainen lukutekniikka olisi niissä suositeltava? Musta ainakin tuntuu, että jos oikeesti tahtoisi vastata aineiston pohjalta niin pitäis jokasen kysymyksen osalta käydä aineisto erikseen läpi, mutta koska se ei nyt tässä yhteydessä onnistu, tuntuu vähän riskipeliltä heitellä vastauksia olematta varma mitä aineistossa sanottiin. kysymyksissä voi varmaan olla myös sellaisia kysymyksiä, että tuntuu että voisi vastata suoraan ilman aineistoa, mutta voinee kuitenkin olla ainakin teoriassa mahdollista että aineistossa onkin esitetty joku kanta, joka eroaa kirjoissa esitetystä?

Hei,

Jos oikeustapauksen hahmoilla on erisnimet, voiko vastauksessa käyttää pelkkää (suku)nimen alkukirjainta ja jos voi, edellyttääkö se lyhenteen erillistä määrittelyä (esim. Jyrki Pihvi (jatkossa P))?

Vesilasi kirjoitti:Hei,

Jos oikeustapauksen hahmoilla on erisnimet, voiko vastauksessa käyttää pelkkää (suku)nimen alkukirjainta ja jos voi, edellyttääkö se lyhenteen erillistä määrittelyä (esim. Jyrki Pihvi (jatkossa P))?

Ainakin oman käsityksen mukaan kyllä. Samalla tavalla kuin esim lakien lyhennys : ensin mainitsee tapauksessa esiintyneen henkilön/yrityksen jne nimen ja suluissa mikä tahansa lyhenne, mitä tahtookaan käyttää. Kunhan sitten käyttää samaa lyhennystä koko tehtävän läpi!
"Tapaukseen soveltuu rikoslaki (RL)..."
"Tapauksessa Jyrki Pihvi (P) ..."
"Tapauksessa Tuppi&Lauta oy (jatkossa T) ..."

miumiu kirjoitti:Vielä kyssäri noihin aineistotehtäviin vastaamisesta: millainen lukutekniikka olisi niissä suositeltava? Musta ainakin tuntuu, että jos oikeesti tahtoisi vastata aineiston pohjalta niin pitäis jokasen kysymyksen osalta käydä aineisto erikseen läpi, mutta koska se ei nyt tässä yhteydessä onnistu, tuntuu vähän riskipeliltä heitellä vastauksia olematta varma mitä aineistossa sanottiin. kysymyksissä voi varmaan olla myös sellaisia kysymyksiä, että tuntuu että voisi vastata suoraan ilman aineistoa, mutta voinee kuitenkin olla ainakin teoriassa mahdollista että aineistossa onkin esitetty joku kanta, joka eroaa kirjoissa esitetystä?

Aineistosta voi olla niin eri tyyppisiä kysymyksiä että en ainakaan itse osaa mitään tyhjentävää neuvoa antaa, ja toisaalta aineistot voivat myös pituuden osalta vaihdella melkoisesti. Itse varmaankin aloittaisin katsomalla nopeasti kysymykset ja sitten vilkaisemalla päällisin puolin ja nopeasti aineiston läpi. Tämän jälkeen toivottavasti olisi parempi kuva tekstistä nimenomaan suhteessa kysymyksiin, jonka jälkeen voisi sitten lukea tarkemmin.

Ainakin mahdollisten pidempien aineistojen osalta kannattaa olla tarkkana ajankäytön kanssa (ts. ettei käy niin, että alkaa lukemaan liiankin tarkasti sitä aineistoa ja käyttää siihen vahingossa aikaa muiden tehtävien kustannuksella...).