Varjovalmennus.fi

Rikosvastuu, s.167-168

"Osakeyhtiörikoksesta on kyse silloin, kun ... 3. toimii toisen välikätenä äänioikeuden rajoittamista koskevan osakeyhtiölain säännöksen tai yhtiöjärjestyksen määräyksen (ks. jakso III.5.3) kiertämiseksi."

Saisiko tästä esimerkin?

Sidottuun omaan pääomaan kuuluu muitakin eriä kuin osakepääoma (esim. arvonkorotusrahasto). Miten näitä muita eriä voidaan jakaa (tai voidaanko), kun kirjassa puhutaan sidotun pääoman eristä vain osakepääoman jakamisesta ja erikseen vapaan omaan pääoman jakamisesta? Tosin joissain kohdissa mainitaan sijoitetun pääoman jakamisen vaativan velkojiensuojamenettelyä, mutta onko näiden muiden erien jakamiseen vielä jokin muu prosessi vai menevätkö tuon osakepääoman jakamisen kanssa samalla tavalla?

Pieni kysymys mutta vaivaa kuitenkin: yhtiökokouksen täsmäytyspäivä, 8 päivää (s. 123) vai 8 arkipäivää (s. 127) ennen yhtiökokousta?

Moikka!

Tarkoitetaanko normaalilla ääntenenemmistöllä ja (normaalilla) määräenemmistöllä samaa asiaa (eli yksinkertaista ääntenenemmistöä) ja ainoastaan OYL:n mukaisella määräenemmistöllä 2/3-vaatimusta?

//edit. selvisikin jo pikaisella googletuksella

Tosta toimitusjohtajan edustamisoikeudesta sen verran, että saisin selvyyden ymmärsinkö tän nyt oikein. Yhteenvetoa lukiessa vähän hämmensi nimittäin tähän liittyvä lause, kun toimitusjohtaja sai sen mukaan edustamisoikeuden "kolmeen kertaan"

Kirja antaa ymmärtää, että on toimitusjohtajalla on ns. kolme erilaista edustamisoikeutta:
1. Edustamisoikeus aina asioissa, jotka kuuluu OYL:n nojalla hänen tehtäviinsä
2. Yhtiöjärjestyksessä määrätty, että toimitusjohtajalla on edustamisoikeus
3. Hallituksen määräykseen perustuva edustusoikeus

Niin että 1. kohdan edustamisoikeus on niin sanotusti aina olemassa? Ja sitten, jos vaikka yhtiöjärjestyksessä ei olisi erillistä määräystä toimitusjohtajan edustamisoikeudesta, niin on se mahdollista siitäkin huolimatta antaa hänelle hallituksen toimesta?