Rikosoikeuden peruskysymyksiä

[mansikka]

Tuskin kyseessä on kämmi. Melonder kertoo varsinaisesta laiminlyöntirikoksesta ja päättää ensimmäisen kappaleen johdattelemalla seuraavan kappaleen tematiikkaan: "Toisaalta on rikoksia, joiden tekomuodot kattavat sekä laiminlyöntitilanteita että aktiivista tekemistä." Näistä kerrotaan seuraavassa kappaleessa. Kyse lienee tekstin jouhevoittamiseen ja selkeyttämiseen tähtäävästä tyylikeinosta.

Voisiko siis väittää, että varsinaisia laiminlyöntirikoksia ei voi toteuttaa lainkaan aktiivisella tekemisellä? Omakätisten rikosten vastakohta?

[mansikka]

Osaisikohan joku vielä vääntää rautalangasta, mitä Melander tarkoittaa sivun 128 viimeisellä kappaleella? Tai oikeastaan lauseella: "On huomattava, että vastuuvapausperusteen olemassaoloa koskevaa erehdystä ei arvioida vastuusta vapauttavaa seikkaa koskevana erehdyksenä vaan kieltoerehdyksenä." Ei tajua. Mitä tarkoittaisi, jos vastuuvapausperusteen olemassaoloa koskeva erehdys arvioitaisiinkin vastuusta vapauttavaa seikkaa koskevana erehdyksenä (siis itsenään!?!?!?!?) ? Tosi hankalaa.

Kiitos kaikille avusta!

[mansikka]

Spammaan nyt ihan urakalla, mutta on tosi vaikea kohta menossa kirjassa. Sivulla 126 rikosoikeudessa sanotaan: "Sallitun kieltoerehdyksen ala on rajattu suppeaksi. Ensinnäkin vaaditaan, että tekijä erehtyy pitämään tekoaan sallittuna. Tekijän on oltava tietoinen siitä, että teko on oikeusjärjestyksen kieltämä, mutta teon rangaistavuutta koskevaa tietoisuutta ei edellytetä." Siis ööh. Jos tekijä kerran tietää tekonsa olevan oikeusjärjestyksen kieltämä niin miten hän voisi pitää sitä samanaikaisesti sallittuna? Varsinkin jos vertaa noihin esimerkkeihin, joiden puitteissa erehtymistä pidettäisiin anteeksiannettavana.

Esim. viranomainen antaisi neuvon, että lasta saa lyödä. Tekijä "erehtyisi pitämään tekoaa sallittuna" (koska viranomainen neuvoi väärin), mutta jos samanaikaisesti tekijän on oltava tietoinen siitä, että teko on oikeusjärjestyksen kieltämä niin mitä ihmettä????? Hillittömin on kohta "on oltava" (tietoinen). Eli jos ei ole tietoinen että lasten lyöminen on väärin vaan luottaa ihan täpöllä siihen väärin neuvoneeseen viranomaiseen niin sitten ei pidetä kieltoerehdyksenä ja tulee rangaistus.

Voi olla vähän pilkunviilaamista, mutta näitä ei ole mitään mahdollisuutta muistaa kokeessa, jos ei edes tajua mistä on kyse. Varsinkin kun ei ole 1 eikä 2 kohtaa kirjassa, jotka menee vähän käsityskyvyn tuolle puolen.

[tuuli]

Osaisikohan joku vielä vääntää rautalangasta, mitä Melander tarkoittaa sivun 128 viimeisellä kappaleella? Tai oikeastaan lauseella: "On huomattava, että vastuuvapausperusteen olemassaoloa koskevaa erehdystä ei arvioida vastuusta vapauttavaa seikkaa koskevana erehdyksenä vaan kieltoerehdyksenä." Ei tajua. Mitä tarkoittaisi, jos vastuuvapausperusteen olemassaoloa koskeva erehdys arvioitaisiinkin vastuusta vapauttavaa seikkaa koskevana erehdyksenä (siis itsenään!?!?!?!?) ? Tosi hankalaa.

Vastuuvapausperuste: oikeuttamis- tai anteeksiantoperuste kuten hätävarjelu tai pakkotila

Vastuuvapausperusteen olemassaoloa koskeva erehdys: erehdys, jonka seurauksena tekijä luulee, että olemassa on jokin vastuuvapausperuste, jota todellisuudessa ei ole olemassa. Tekijä voi esimerkiksi kuvitella, että jokin teko on laissa sallittu (s. 129 kuritusesimerkki) tai "tyyliin" luulla, että aina maanantaisin saa ajaa ylinopeutta. Kyse ei siis ole vastuuvapausperusteen käsillä oloa koskeva erehdys, vaan sen olemassaoloa koskeva erehdys.

Tällaista erehdystä ei siis voida arvioida samoin, kuin putatiivitilanteiden vastuuvapausperusteen käsillä oloa koskevaa erehdystä: niissä vastuuvapausperuste (esim. pakkotila) on kuitenkin todella olemassa oikeusjäsjestyksen tunnustamana. Se ei vain ole tekohetkellä päällä. Jos sitä vastoin on erehdytty koko vastuuvapausperusteen olemassaolosta, erehdystä arvioidaan kuten kieltoerehdystä: tällainen erehdys vapauttaa vastuusta vain, jos se on seurausta sivuilla 126-128 johtuvista tarkasti rajatuista tilanteista, kuten esimerkiksi viranomaisen väärästä neuvosta.

Tämä oli aivan rikollisen vaikeasti avautuva kohta, hyvä että asia nousi esiin. Uskon kuitenkin hahmottaneeni virkkeen todellisen merkityssisällön, joten voin yrittää vielä täsmentää asiaa, jos tällä sopertelulla ei auennut.

[tuuli]

Sivulla 126 rikosoikeudessa sanotaan: "Sallitun kieltoerehdyksen ala on rajattu suppeaksi. Ensinnäkin vaaditaan, että tekijä erehtyy pitämään tekoaan sallittuna. Tekijän on oltava tietoinen siitä, että teko on oikeusjärjestyksen kieltämä, mutta teon rangaistavuutta koskevaa tietoisuutta ei edellytetä." Siis ööh. Jos tekijä kerran tietää tekonsa olevan oikeusjärjestyksen kieltämä niin miten hän voisi pitää sitä samanaikaisesti sallittuna? Varsinkin jos vertaa noihin esimerkkeihin, joiden puitteissa erehtymistä pidettäisiin anteeksiannettavana.

Esim. viranomainen antaisi neuvon, että lasta saa lyödä. Tekijä "erehtyisi pitämään tekoaa sallittuna" (koska viranomainen neuvoi väärin), mutta jos samanaikaisesti tekijän on oltava tietoinen siitä, että teko on oikeusjärjestyksen kieltämä niin mitä ihmettä????? Hillittömin on kohta "on oltava" (tietoinen). Eli jos ei ole tietoinen että lasten lyöminen on väärin vaan luottaa ihan täpöllä siihen väärin neuvoneeseen viranomaiseen niin sitten ei pidetä kieltoerehdyksenä ja tulee rangaistus.

Kuritusesimerkin puitteissa kyse olisi siitä, että tekijä tietää pahoinpitelyn olevan oikeusjärjestyksen kieltämä, mutta luulee, että oman lapsen kurittaminen on poikkeus tästä säännöstä (vastuusta vapauttava seikka). Kun back in the day vitsaa ei vielä säästelty, jengi ymmärsi muiden ihmisten vitsaamisen sinänsä oikeusjärjestyksen kieltämäksi (satunnaisen vastaantulijan vitsaamisesta rapsahtaisi syyte), mutta oma lapsi oli poikkeus tästä säännöstä.

Nopeusrajoitusesimerkissä kuski tietää ylinopeuden oikeusjärjestyksen kieltämäksi, mutta virheellinen tai väärin sijoitettu liikennemerkki saa tämän kuvittelemaan, että tietty nopeus on sallittu. Jarkko tietää, että 80 km/h -alueella ei saa ajaa 100 km/h. 80 km/h -tienpätkälle on epähuomiossa viety 100 km/h -merkki. Merkin nähnyt Jarkko ajaa 100 km/h, vaikka todellinen rajoitus on 80 km/h. On tapahtunut kieltoerehdys, joka vapauttaa Jarkon rangaistusvastuusta.

Spämmi on ihan jees.

[mansikka]

Vastuuvapausperusteen olemassaoloa koskeva erehdys: erehdys, jonka seurauksena tekijä luulee, että olemassa on jokin vastuuvapausperuste, jota todellisuudessa ei ole olemassa. Tekijä voi esimerkiksi kuvitella, että jokin teko on laissa sallittu (s. 129 kuritusesimerkki) tai "tyyliin" luulla, että aina maanantaisin saa ajaa ylinopeutta. Kyse ei siis ole vastuuvapausperusteen käsillä oloa koskeva erehdys, vaan sen olemassaoloa koskeva erehdys.

Tällaista erehdystä ei siis voida arvioida samoin, kuin putatiivitilanteiden vastuuvapausperusteen käsillä oloa koskevaa erehdystä: niissä vastuuvapausperuste (esim. pakkotila) on kuitenkin todella olemassa oikeusjäsjestyksen tunnustamana. Se ei vain ole tekohetkellä päällä. Jos sitä vastoin on erehdytty koko vastuuvapausperusteen olemassaolosta, erehdystä arvioidaan kuten kieltoerehdystä: tällainen erehdys vapauttaa vastuusta vain, jos se on seurausta sivuilla 126-128 johtuvista tarkasti rajatuista tilanteista, kuten esimerkiksi viranomaisen väärästä neuvosta.

Woooouuuu! Järkyttävän abstraktia. Aivot räjähtää, mutta tajusin mitä meinasit. En edes ollut käsittänyt, että siellä oli ero käsillä olemisessa ja olemassa olemisessa. Huhhuh!!!!

Kiitos

[mansikka]

Kuritusesimerkin puitteissa kyse olisi siitä, että tekijä tietää pahoinpitelyn olevan oikeusjärjestyksen kieltämä, mutta luulee, että oman lapsen kurittaminen on poikkeus tästä säännöstä (vastuusta vapauttava seikka). Kun back in the day vitsaa ei vielä säästelty, jengi ymmärsi muiden ihmisten vitsaamisen sinänsä oikeusjärjestyksen kieltämäksi (satunnaisen vastaantulijan vitsaamisesta rapsahtaisi syyte), mutta oma lapsi oli poikkeus tästä säännöstä.

Nopeusrajoitusesimerkissä kuski tietää ylinopeuden oikeusjärjestyksen kieltämäksi, mutta virheellinen tai väärin sijoitettu liikennemerkki saa tämän kuvittelemaan, että tietty nopeus on sallittu. Jarkko tietää, että 80 km/h -alueella ei saa ajaa 100 km/h. 80 km/h -tienpätkälle on epähuomiossa viety 100 km/h -merkki. Merkin nähnyt Jarkko ajaa 100 km/h, vaikka todellinen rajoitus on 80 km/h. On tapahtunut kieltoerehdys, joka vapauttaa Jarkon rangaistusvastuusta.

Okei. Tajusin. Mutta on häkellyttävää miten ei itse löydä noihin esimerkkejä. Noinhan se tietty menee. Melander ei olekaan hullu

[Lakimyrsky]

Hei,

Mikähän mahtaa olla yrityksestä luopumisen ja tehokkaan katumisen ero (s. 142 - 143)? Ymmärrän sen idean tuossa taustalla lopettaa pommin kasaamisen vs. asentaa pommin, mutta tekeekin sen vaarattomaksi. Ennemmin mietityttää ne "hyödyt" tuossa taustalla, mistä kirjassa ei (kai?) mainita eli ennemmin oman ymmärtämisen ja muistamisen vuoksi kysyn. Yrityksestä luopumisesta on mainittu, että se on henkilökohtainen vastuuvapausperuste, mutta mitä tuo tehokas katuminen sitten merkitsisi esim. kirjankin pommi-esimerkissä? Muuttuuko teko vain yritykseksi vai mitä? Tuo pommi-esimerkki on kuitenkin erilainen kuin kirjassa oleva KKO:n ratkaisu, jossa kuitenkin jotain "haittaa" on ehtinyt jo tapahtua (pahoinpitely).

[banaani]

sivulla 109 kerrotaan syyntakeettomuuden kaksiportaisesta arvioinnista. Psyykkisestä kriteeristä ja pyskologis-normatiivisesta kriteeristä, ja että jos molemmat kriteerit täyttyvät, tekijään EI VOIDA kohdistaa syyllisyysmoitetta eikä rikosoikeudellista vastuuta. Samalla sivulla hieman alempana, kerrotaan että kun tutkimus pääsääntöisesti tehdään, niin tuomioistuin ei ole sidottu tutkimuksessa syytetyn mielentilasta esitettyyn johtopäätökseen, vaan se tekee syyntakeisuutta koskevan päätöksen itsenäisesti. Eli tarkoittaako tämä nyt sittenkin sitä, että vaikka molemmat kriteerit täyttyisivät niin tuomioistuin voi tehdä silti päätöksen että tekijään voidaan kohdistaa syyllisyysmoite. Vai että jos molemmat kriteerit täyttyvät niin tuomioistuin ei voi kohdistaa tekijään syyllisyysmoitetta?

[banaani]

Ja toinen kysymys on, että mitä tarkoitetaan teon huolimattomuudella noin niinkuin rautalangasta vääntäen. Tekijän huolimattomuus on selkeä, mutta onko mitään havainnollistavaa esimerkkiä teon huolimattomuudesta:(