Varjovalmennus - mistä on kyse?

Varjovalmennus uskoo tasa-arvoiseen, kaikille avoimeen ja maksuttomaan korkeakoulutukseen.

Korkeakouluttautumiseen ja korkeakoulutukseen pääsemiseen liittyy monia yhteiskunnallisiin rakenteisiin perustuvia epätasa-arvoistavia ongelmia. Yksi keskeinen on taloudellinen epätasa-arvo, jota kaupalliset valmennuskurssit korostavat, sillä jokaisella ei ole varaa kalliisiin valmennuskursseihin.

Valmennuskurssit

Ihannetapauksessa valmennuskursseja, niin maksullisia kuin maksuttomiakaan, ei tarvitsisi järjestää. Valmennuskursseihin liittyy taloudellista ja alueellista epätasa-arvoisuutta.

Varjovalmennus on linjannut, että se järjestää valmennuskursseja vain aloille, joille pääseminen ilman valmennuskursseja on vaikeaa. Varjovalmennus ei halua vahvistaa valmennuskurssien asemaa, eikä järjestä valmennusta aloille, joille ei ole syntynyt valmennuskurssimarkkinoita.

Avoimen väylä

Avoimen väylällä tarkoitetaan korkeakoulujen tarjoamaa vaihtoehtoista sisäänpääsyväylää, jossa opiskelija tulee valituksi sisään suoritettuaan riittävästi opintoja ja/tai on saanut opinnoistaan riittävän hyviä arvosanoja.

Varjovalmennus pitää lähtökohtaisesti avoimen väylää tervetulleena vaihtoehtona valintakokeiden rinnalle, sillä avoimen kursseista saa suoritusmerkinnän, mahdollisesti opintopisteitä ja niitä voi sisällyttää myöhempään tutkintoon. Korkeakoulujen itsensä tarjoama kurssi on parempi kuin esimerkiksi valmennuskurssi.

Varjovalmennus ilmaisee kuitenkin huolensa avoimen väylän kurssien hinnoista. Esimerkiksi Helsingin yliopisto korotti taannoin avoimen yliopiston hintoja huomattavasti: ennen kurssien hinta oli 10 euroa suoritettua opintopistettä kohti, korotuksen jälkeen peräti 15 euroa. Jos kurssit kallistuvat, kaikilla ei ole tasavertaisesti varaa niihin.

Avoimen väylän täytyy olla ennustettava ja läpinäkyvä sisäänpääsykeino, mikäli sitä sellaisena markkinoidaan.

Todistusvalinta

Todistusvalinnalla tarkoitetaan uudistusta, jossa ylioppilastodistuksen arvosanojen painoarvo opiskelijavalinnassa kasvaa. Varjovalmennus suhtautuu uudistukseen kriittisesti.

Uudistus ei ole poistanut valintakokeisiin liittyvää painetta, vaan on jopa pahentanut sitä valintakoekiintiöiden pienentyessä. Tilanteessa, jossa esimerkiksi puolet sisäänpäässeistä valitaan todistuksen perusteella, valintakokeen kautta valittavien pullonkaula muuttuu ahtaammaksi.

Uudistus myös luo painetta ylioppilaskirjoituksiin ja luo valmennuskurssimarkkinoita lukioikäisille. On ongelmallista, että entistä nuorempien täytyisi pystyä tekemään koko loppuelämäänsä sitovia valintoja. Kaikilla lukioikäisillä ei ole mahdollisuuksia maksaa opintojensa ohella kalliita valmennuskursseja.

Maksullinen tutkinto

Valtioneuvosto suunnittelee uudistusta, jossa avoimessa korkeakoulussa voisi opiskella koko tutkinnon ilman pääsykokeita. Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie on sanonut, että maksullinen tutkinto olisi suunnattu erityisesti työssä käyville ja voisi maksaa jopa kymmeniä tuhansia euroja.

Hallituksen kaavailema uudistus uhkaa murentaa maksuttoman korkeakoulutuksen periaatetta, joka on ollut keskeinen osa suomalaista tasa-arvoista koulutusjärjestelmää. 

Keskeinen ongelma on uudistuksen eriarvoistava vaikutus: maksullinen tutkintopolku toimii käytännössä ohituskaistana niille, joilla on varaa maksaa opinnoistaan, samalla kun muut joutuvat kilpailemaan rajallisista aloituspaikoista entistä haastavammissa olosuhteissa. 

Tilanteessa, jossa korkeakoulutettujen määrää pyritään lisäämään ilman vastaavaa kasvua työpaikkojen määrässä, tällainen ratkaisu ei poista ongelmia vaan siirtää ne epätasa-arvoisemmalle pohjalle. Samalla syntyy riski siitä, että tutkintojen arvostus eriytyy. Mikäli työnhaussa vertaillaan ansioihin perustuvan valinnan kautta tutkintokoulutukseen hyväksyttyä opiskelijaa ja opiskelijaa, joka on maksanut pääsynsä koulutukseen, herää kysymys siitä, kumpi jää vertailussa heikompaan asemaan. 

Uudistuksella on myös konkreettisia vaikutuksia yliopistojen arkeen ja opetukseen. Avoimen opetuksen resurssit ovat jo nyt rajalliset, eikä kurssien järjestäminen ole itsestäänselvyys. Lisäksi on olemassa riski, että tutkinto-opiskelijoita siirretään enenevissä määrin avoimen etäopintoihin lähiopetuksen sijaan, mikä voi heikentää opetuksen laatua ja opiskelukokemusta.

On myös aiheellista kysyä, miten esimerkiksi kokonaisen akateemisen vuoden mittainen pro gradu -seminaari voitaisiin toteuttaa avoimena opintona siten, että se tosiasiallisesti palvelisi opinnäytetyön tavoitteita. Avoimen opiskelijat eivät myöskään ole osa yliopistoyhteisöä, mikä heikentää heidän verkostoitumismahdollisuuksiaan. Alumnisuhteista on hyötyä sekä opiskelijoille että yliopistoille – mitä tapahtuu, jos näitä ei synny? 

Varjovalmennus vastustaa maksullisten tutkintojen käyttöönottoa. Uudistusta ei tule toteuttaa ilman perusteellista selvitystä sen vaikutuksista koulutuksen tasa-arvoon, laatuun ja laajempaan yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen. Kokonaisuutena uudistus näyttäytyy askeleena kohti järjestelmää, jossa taloudelliset resurssit vaikuttavat ratkaisevasti mahdollisuuteen suorittaa korkeakoulututkinto. Tämä kehitys on ristiriidassa suomalaisen koulutuspolitiikan keskeisten tavoitteiden kanssa.

Suomessa maksuton koulutusjärjestelmä on jo vuosikymmeniä ollut keskeinen tekijä sekä kansallisen hyvinvoinnin edistämisessä että kansainvälisessä vetovoimassa. Suomalaisen korkeakoulutuksen tulee jatkossakin perustua maksuttomuuteen, saavutettavuuteen ja yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin.